Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto julkaisi syyspiirikokouksen kannanotton, jossa hallitusta vaaditaan korjaamaan välittömästi hyvinvointialueiden rahoitusmalli. Etelä-Karjalan Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä yhtyy tähän kannanottoon ja haluaa painottaa, kannanoton tärkeyttä tämän hetkisessä rahatilanteessa, jossa Etelä-Karjalan hyvinvointialue (EKHVA) tällä hetkellä on.
Etelä-Karjalan Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä vaatii, että hyvinvointialuelaki ja hyvinvointialueiden rahoitus laitetaan kuntoon välittömästi, ennen kuin peruuttamattomat vahingot ehtivät tapahtua. Tämä ei ole väistämätön ongelma vaan kyse on Orpon hallituksen ideologisesta päätöksenteosta, jonka taustalla on halu avata tilaa yksityiselle terveysbisnekselle julkisen palvelun romuttamisen kautta. Kun julkinen sektori ajetaan nurkkaan, yksityinen markkina ottaa vallan, mutta tulee tarjoamaan palveluita vain niille, joilla on siihen varaa.
EKHVA:n hyvinvointialuejohtaja, Sally Leskinen, on tuonut esiin konkreettisia korjaustarpeita, jotka Orpon hallituksen on toteutettava, mikäli hyvinvointialueita ei haluta ajaa alas. Me allekirjoitamme kaikki nämä korjaustarpeet ja vetoamme Orpon hallitukseen sekä eduskuntaan, jotta tarvittavat toimenpiteet saadaan tehtyä ennen kun on liian myöhäistä.
Rahoitusmallin muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi
Nykyinen rahoitusmalli perustuu 80 prosenttisesti THL:n luomaan sairastavuusmalliin, jonka tehtävänä on arvioida hyvinvointialueen palvelutarvetta. Tämä sairastavuusmalli ottaa huomioon hyvinvointialueen diagnosoimat sairaudet ja laskelmoi niiden hoidoista koituvat kustannukset. Luonnollisesti joillain hyvinvointialueilla tätä mallia ollaan hyväksikäytetty siten, että diagnooseja on ylikirjattu, jonka avulla rahoitusta ollaan pystytty keinotekoisesti lisäämään. Lisäksi THL on itse ehdottanut, että malliin lisättäisiin 70 uutta sairausluokkaa, koska nykyinen malli ei huomioi kaikkia sairauksia tarpeeksi hyvin. Malli on siis paljastunut puutteelliseksi ja kannustimiltaan vinoutuneeksi, minkä myös THL on tuonut esiin.
EKHVA:n hyvinvointialuejohtajan, Sally Leskisen, esittämä vaihtoehtoinen demografinen eli väestöpohjainen malli on läpinäkyvämpi ja oikeudenmukaisempi, eikä se perustu kirjaamiskäytäntöihin vaan tilastollisesti todennettuihin väestötekijöihin. Kun rahoitus perustuu esimerkiksi väestön ikään ja määrään, sillä pystytään ennustamaan palvelutarpeen kehittymistä paremmin pitkällä aikavälillä ja antaa kannustimia ennaltaehkäisevään työhön, koska rahoitus ei vähene vaikka palvelujen käyttö laskisi. Demografinen malli myös mahdollistaa alueiden pitkäjänteisen suunnittelun ilman pelkoa äkillisistä rahoitusmuutoksista.
Alijäämien kattamisvelvoitteet tulee arvioida uudestaan
Hyvinvointialueet lähtivät vuonna 2023 liikkeelle tilanteesta, jossa valtion myöntämä rahoitus oli räikeästi alimitoitettu. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensimmäisenä vuonna budjetti oli 29 miljoonaa alijäämäinen ja toisena vuonna 40 miljoonaa alijäämäinen. Tästä ilmiselvästä valtion virhelaskelmasta huolimatta alijäämien kattamisvelvoite asetettiin jo vuodelle 2026.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on jo leikannut palveluista 9 miljoonaa vuonna 2024 ja 20 miljoonaa vuonna 2025, minkä johdosta budjetti tulisi olemaan ensimmäistä kertaa ylijäämäinen vuonna 2026. Toisin sanoen hyvinvointialue on tehnyt hyvää työtä ja saanut alijäämien muodostumisen kuriin. Tämä ei kuitenkaan täytä velvoitetta alijäämien kattamiseksi, koska vuosina 2023-2025 muodostuneet alijäämät tulee olla maksettuna valtiolle takaisin vuoden 2026 loppuun mennessä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulisi siis tehdä 83 miljoonaa euroa ylijäämää vuonna 2026, jotta valtion velvoite täyttyisi.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on esittänyt, että alijäämien kattamiseen annettaisiin lisäaikaa vuoden 2028 loppuun asti, jotta ylijäämiä voitaisiin kattaa seuraavan 3 vuoden ajan ilman laajaa toiminnan alasajoa. Orpon hallitus pitää kuitenkin tiukasti kiinni vuoden 2026 takarajasta, joka luonnollisesti tarkoittaa sitä, että joistain terveydenhuollon peruspalveluista joudutaan luopumaan. Jotta tällaiselta katastrofilta voidaan välttyä, tulee hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoittetta arvioida uudelleen.
Rahoituksen nollasummapeli tulee lopetta
Rahoitus ei saa olla peli, jossa toisen alueen saama lisärahoitus on toiselta pois. Kyse on kansalaisten yhdenvertaisesta oikeudesta hoivaan, ei kilpailusta niukoista euroista. Tämänhetkinen lainsäädäntö sallii hyvinvointialueille ainoastaan menoihin vaikuttamisen. Tuloihin, eli rahoituksen määrään, alueet eivät voi vaikuttaa millään tavalla. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueella on vastuu palveluista mutta ei valtaa rahoittaa niitä.
Verotusoikeus olisi ratkaisu, joka antaisi alueille aidon itsehallinnon. Ilman mahdollisuutta päättää omasta tulopohjastaan, alueet ovat valtiovallan talutushihnassa ja pakotettuja toimiin, joita ne eivät itse halua, kuten henkilöstön massairtisanomisiin tai palvelujen keskittämiseen entisestään.
Tilanteen realiteetit ovat suorastaan absurdit
Alijäämien kattamisvelvoite ajaa suuren osan hyvinvointialueesta tilanteeseen, jossa palvelut kriisiytyvät radikaalisti vuonna 2026. Kuitenkin kun siirrytään vuoteen 2027, hyvinvointialueilla on edessä kallis toimintojen ylösajo ns. normaalille tasolle. Etelä-Karjalan tapauksessa tämä tarkoittaa numeroissa sitä, että valtion myöntämästä 624 miljoonan euron vuosibudjetista on hyvinvointialueella käytettävissä 526 miljoonaa vuonna 2026 ja yli 600 miljoonaa vuodesta 2027 eteenpäin. Alijäämien kattamisvelvoite tekee siis nykymuodossaan yhdelle vuodelle pullonkaulan, jolloin palveluita alasajetaan.
Kun alijäämät lopulta saadaan katettua, nykyinen rahoitusmalli kannattaa siihen että viimeinenkin valtiolta saatu sentti käytetään. Käytännössä diagnooseja ylikirjaamalla ja palveluiden paisuttamisella, voi siis nykyisellä mallilla nostaa oman hyvinvointialueen rahoitusta eikä mitään insentiiviä palveluiden tehostamisesta ole olemassa.
Tämän absurdin tilanteen voi ainoastaan tulkita niin, että Orpon hallitus haluaa tietoisesti ajaa alas julkisen terveydenhuollon palvelut, jotta vuodesta 2027 eteenpäin hyvinvointialueille myönnettyä rahaa voitaisiin ohjata yksityisille terveysjäteille kalliiden ostopalveluiden kautta.
Etelä-Karjalan Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä vaatii:
- Tarvevakiointimalli on uudistettava oikeudenmukaisemmaksi ja realistisemmaksi demografiseksi malliksi
- Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisaikataulu on neuvoteltava uudelleen
- Hyvinvointialueille on annettava verotusoikeus ja todellinen päätösvalta
Kyse ei ole vain rakenteista ja budjeteista, vaan ihmisten arjesta, työstä ja hyvinvoinnista. Julkinen terveydenhuolto on yhteinen turvaverkkomme, jonka tulee olla olemassa kaikille, ei vain niille, jotka pystyvät maksamaan yksityisestä hoidosta. Etelä-Karjalan vasemmistoliitto seisoo työntekijöiden, potilaiden ja alueen asukkaiden rinnalla. Me vaadimme toimivaa, tasa-arvoista ja riittävästi rahoitettua julkista terveydenhuoltoa.