Imatralla on käyty jälleen keskustelua Rajapatsaan kirjaston jatkosta. Kirjasto oli lakkautusuhan alle viimeksi viime vuonna, jolloin kuntalaiset keräsivät yli 650 nimen adressin kirjaston säilyttämisen puolesta, ja kirjasto saikin jäädä.
Viimeisimmässä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan kokouksessa 15.10.2025 esitettiin jälleen yhtenä säästötoimena Rajapatsaan kirjaston lakkauttamista. Allekirjoittanut teki kokouksessa vastaesityksen, jonka mukaan Rajapatsaan kirjastoa ei säästösyistä lakkautettaisi. Tätä perustelin erityisesti huolella lasten ja nuorten lukutaidon kehityksestä ja yleisemmin Rajapatsaan alueen kurjistumisella. Rajapatsaan kirjaston lakkauttamisella lopulta saavutettaisiin varsin pienet vuotuiset säästöt.
Ilokseni vastaesitys sai kannatusta, ja kirjasto toivottavasti sen myötä jatkoa!
Kirjastot ovat niitä harvoja palveluita, joiden käyttäjäkunta ulottuu vauvasta vaariin, ja jonka pariin löytävät ihmiset eri yhteiskuntaluokista, ammateista ja varallisuudesta riippumatta. Kirjastot mahdollistavat kaikille kuuluvien sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen ja mahdollistavat tiedon äärelle pääsemisen. Kuntaliiton kirjastojen vaikuttavuus -projektin (2016) mukaan kirjasto parantaa käyttäjäkuntansa elämänlaatua ja hyödyttää heitä monella muullakin tavalla. Kuntaliiton verkkojulkaisussa myös todetaan, että kansainvälisten tutkimusten perusteella kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin. Kirjastot ovat muuttuvassa ajassa hyvin säilyttäneet paikkansa ihmisten arjessa. Tiesitkö, että esimerkiksi vuonna 2024 lastenkirjallisuutta lainattiin Suomessa 38 miljoonaa kertaa? Tämä oli Aluehallintoviraston tiedotteen (2025) mukaan jo kolmas peräkkäinen lainausennätys! Vaikuttaisikin siltä, että vaikka yhteiskunta on digitalisaation myötä muuttunut, kirjastojen tarve ja merkitys ei ole kadonnut.
Monessa muussakin kunnassa kirjastotoimi on säästöpaineiden puristuksessa. Monissa kunnissa on pohdittu – ja jo tehtykin päätöksiä lähikirjastojen lakkauttamisesta, ja valtakunnallisesti esimerkiksi kirjastoautojen määrä on ollut reippaassa laskussa. Jatkuva keskittämisvimma tuntuu vievän pieniä lähikirjastoja mennessään, samalla, kun palvelut halutaan keskittää yhden katon alle.
Ajatus keskittämisestä lienee taloudellisesti ymmärrettävä ratkaisu, mutta väistämättä silloin palvelun saavutettavuus kärsii.
Lähikirjastot palvelevat erityisesti heitä, joilla pidemmän matkan päähän palveluiden perässä meneminen ei ole helppoa. On perheitä, joissa auto- tai linja-automatka kirjastoon jäisi kokonaan tekemättä, mutta kävelymatkan päässä olevaan kirjastoon retki tulee kuitenkin tehtyä. Erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuden äärelle pääsemistä haluaisin vaalia; lapsi tai nuori voi käyttää kirjastoa myös itsenäisesti, kun kirjasto sijaitsee lähellä. On toki myös ikääntyneitä, jotka tekevät aamukävelynsä lähikirjastoon lukeakseen päivän lehden, mutta joiden aamulehti jäisi lukematta, jos lähikirjasto lakkautettaisiin.
Jokaisella Imatran asukkaalla ei ole kävelymatkan päässä olevaa kirjastoa, mutta olen ilahtunut jokaisesta heistä, joilla se on! Toivon, että kirjasto löytyisi mahdollisimman monen läheltä jatkossakin.
Lähteet:
Aluehallintovirasto. (2025). Tiedote. Kirjastojen toimintatilastot 2024 julkaistu – lainausennätyksiä rikottiin tänäkin vuonna. Viitattu 26.10.2025. https://www.sttinfo.fi/tiedote/71030692/kirjastojen-toimintatilastot-2024-julkaistu-lainausennatyksia-rikottiin-tanakin-vuonna?publisherId=69818103&lang=fi
Kuntaliitto. (2016). Hyötyä, tietoa, elämyksiä – kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/kirjastot_sisalto_ebook.pdf
Äikää, S. (2024). Yli 650 huolestunutta allekirjoitti kaupungille luovutetun adressin Rajapatsaan kirjaston säilyttämiseksi: ”Tärkeä paikka monille”. Uutisvuoksi 20.9.2024. Viitattu 26.10.2025. https://www.uutisvuoksi.fi/paikalliset/7849505